fbpx
 

Kattavat kulttuuri- liikunta- ja hyvinvointipalvelut hyvinvoinnin peruspilarina

Kattavat kulttuuri- liikunta- ja hyvinvointipalvelut hyvinvoinnin peruspilarina

Ihmisten hyvinvoinnin peruspilareina toimivat kattavat kulttuuri- liikunta- ja hyvinvointipalvelut. Helposti saavutettavat ja monipuoliset kulttuuri- ja liikuntapalvelut maksavat itsensä takaisin ja ovat parasta terveydenhoitoa kohottaen alueen ihmisten elämänlaatua. Näiden palveluiden kehittämisellä ennaltaehkäisemme myös hoidontarpeita. Meidän tulee entisestään kehittää palveluita huomioiden erityisesti pohjalaisalueille vuosien aikana kehittynyt kulttuurin ja liikunnan kansainvälisestikin arvostettu erikoisosaaminen. Ammattitaitoiset yhdistys- ja yrityskentän toimijat tulee tunnistaa ja osallistaa mukaan ennaltaehkäisevässä liikunta- ja kulttuurityössä entistä vahvemmin pohjalaismaakunnissa. Seuratyöntekijöien arvokas vapaaehtoistyö tulee tunnistaa ja antaa tälle tärkeälle työlle tunnustusta. 

Lobataan alueellemme uusia ja moderneja liikuntatiloja ja -alustoja, joiden sisällön tekevät kaupungin asukkaat itse tiloja käyttämällä. Tällaiset investoinnit eivät kuormita kaupungin taloutta suuresti. Vastaavia matalan kynnyksen liikuntatiloja ovat paitsi tekojääratkaisut, myös suositut kuntoportaat, ulkokuntosalit, monitoimihallit ja vaikkapa nuorten skeittiparkit. Rakennetaan kulttuuri- liikunta- ja hyvinvointipalveluiden yhteinen strategia pohjalaisalueiden välille. 

Suomessa on tuhansia upeita seuroja, joiden toimijoiden arvokas vapaaehtoistyö kannattelee tällä hetkellä merkittävältä osin suomalaisten, erityisesti lasten ja nuoren liikkumista ja harrastamista. On hälyttävää, että moni seura kamppailee rahoituksen puutteesta samalla, kun päivittäinen liikkumisemme vähenee. Samaan aikaan myös seurojen vapaaehtoisten käsiparien määrät ovat vähentyneet. Yhdistysten ja seurojen rooli palveluntuotantoverkostossa on merkittävä ja useat kunnat nostavat seurojen ja yhdistysten roolin myös tärkeäksi kuntastrategiassaan. Teot tilanteen parantamiseksi jäävät kuitenkin päättäjiltä harmillisen heikoiksi. Seurojen tärkeä rooli tulisi huomioida nykyistä paremmin seuraavan hallituksen budjetoinnissa. Näkisin, että seurojen rinnalle niin kuntien kuin hyvinvointialueiden palvelutuotantoon meidän tulee rohkeasti tuoda entistä vahvemmin myös liikunta-alalla toimivat yritykset. Tällä paikkaamme myös vapaaehtoisten tekijöiden vähenevää määrää. Tämä on arvokysymys ja budjetointikysymys. 

Yhtenä konkreettisena tekona voisimme edistää uudenlaista seuratukimallia, jossa seurojen puoliammattilaisia voitaisiin palkata lukuisten liikuntaseurojen juniorityötä koordinoimaan. Tässä mallissa esimerkiksi seurojen edustusjoukkueiden puoliammattilaisia voitaisiin palkata 3 vuoden projektilla koordinoimaan ja rakentamaan junioritoimintaa sekä harrastuspolkua seuroissa ammattimaisesti. Tähän projektiin kohdennettaisiin valtiontuki 75-100% osuudella kolmen vuoden projektina ja kaikki Suomen seurat voisivat hakea tätä. Rahoitus projektiin rakennetaan nykyisten veikkausvoittovarojen uudelleenjärjestelyllä. Tämä olisi konkreettinen kehitysajatus vapaaehtoisisten vähenevistä määristä kamppaileville maakuntiemme liikuntaseuroille. Tukiviidakko tarvitsee myös selkeyttämistä.

Olen toiminut vuosien aikana lukuisissa liikuntaa ja kulttuuritoimintaa edistävissä yhdistyksissä vastuutehtävissä. Olen myös itse harrastanut lukuisia eri liikuntalajeja keihäänheitosta pesäpalloon, tennikseen ja salibandyyn. Olen mm. toiminut merkittävän salibandyseura Ilmajoen Salibandy RY:n puheenjohtajana, Koskenkorvan Urheilijat superpesisjoukkueen varapuheenjohtajana, Elävän musiikin yhdistyksissä sekä muissa eri luottamustehtävissä. Tunnen yhdistysten ja harrastustoiminnan merkityksen hyvin oman kokemukseni ja yhdistystaustani kautta ja minulla on laajat verkostot pohjalaisalueilla eri seuroihin ja yhdistyksiin. Pystyn kansanedustajana toimimaan alueemme seuraväen vahvana puolestapuhujana.

Lukuisissa seuroissamme tapahtuva hiljainen ja arvokas vapaaehtoistyö niin vanhempien kuin seuratyöntekijöiden osalta ansaitsee tunnustuksensa ja tukensa. Tämä tulee meidän päättäjien ymmärtää, sillä meillä ei ole varaa menettää näitä tärkeitä vapaaehtoistyötä tekeviä yhdistysaktiiveja. Heidän työpanos kannattelee Suomen nuorten hyvinvointia ja harrastustoimintaa merkittäviltä osin. 

Tommi Mäki, kansanedustajaehdokas, Kokoomus

Yrittäjä, toimitusjohtaja

kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja