Vaasan vetovoimaa ja tunnettuvuutta tulee lisätä merkittävästi etenkin suomenkielisen Suomen keskuudessa. Meidän tulee viestiä tarinoilla ja aluetta trendikkäiksi kohottavilla elementeillä. Tämä vaatii vahvaa myynti- ja markkinointiosaamista ja myyntityötä. Tarvitsemme keskeisille poliittisille paikoille sellaisia henkilöitä, jotka tuntevat kaupunkimarkkinoinnin ja brändäyksen. Keskeiset poliitikot toimivat kaupungin kasvoina ja viestinviejinä, siksi on tärkeää että valtuustossa on oikeat henkilöt ykköspaikoilla. Ihmiset pitää saada rakastamaan Vaasaa.
Maalahti – Vöyri akselin laajemmat neuvottelut tulee käynnistää seuraavan valtuustokauden aikana. On opittava ongelmista, joihin kuntaliitosneuvottelut Mustasaaren kanssa viimeksi kaatuivat. Liitos pitää tehdä kovalla neuvottelulla tarjoamalla toiselle puolelle aidosti hyödykkeitä, esimerkiksi kunnolla tehdyn kuntien välisen investointiohjelman ja merkittävien palvelutasojen noston muodossa.
Kaupungissa on kourallinen todella isoja, menestyviä kansainvälisiä yrityksiä, jotka kantavat merkittävän vastuun tällä hetkellä verotuloista. Pienten ja keskisuurten yritysten määrää ja niiden asemaa pitää pystyä nostamaan kaupungin kokonais- palvelurakenteessa. Kaupungin kilpaileminen paikallisten yritysten kanssa pitää myös pystyä minimoimaan oikeilla ratkaisuilla. Kunnissa tulisi ottaa selkeä linjapäätös ja uskallettava rohkeasti ulkoistaa eri tarpeita toimivien yritysten hoidettavaksi sen sijaan, että palveluja ostetaan kaupungin sisällä eri toimialoilta tai perustettavilta kaupungin omilta yhtiöiltä. Rahavirtojen kääntäminen kaupungin sisäisten toimielinten välisen kaupankäynnin sijaan yrityksiin luo positiivisen kierteen ja paikalliset yritykset pystyvät kasvattamaan omaa tulovirtaansa saaden rohkeutta investoida ja kehittää uutta toimintaa kaupunkiin. Tämä näkemys nousee aivan liian harvoin esille päätöksenteossa, sillä kerrannaisvaikutuksia ei kyetä näkemään riittävän laajasti. Nämä vaikutukset ovat yrittäjälle selviä, mutta ne eivät avaudu monelle päättäjälle. Siksi on tärkeää, että kunnissa eri päätöksentekoelimissä on mukana henkilöitä, joilla on käsitys pk- yritysten toiminnasta.
Vaasan on luotava edellytykset kehittyvälle ja käytännönläheiselle yritystoiminnalle. Vain siten kilpailukyky paranee kestävästi kunnan omista lähtökohdista.
Korkeakoulutus ja ammatillinen koulutus nivottava tiiviisti Vaasassa osaksi alueen toimijoita ja koulutuksen sekä yritysten välistä yhteistyötä syvennettävä kaikilla koulutusasteilla. Kieliryhmien yhdistämiseen tulee pyrkiä kaikilla koulutusasteilla ja esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ruotsinkielinen ja suomenkielinen opetus yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena kohdentaa resurssit laadukkaaseen monikieliseen opetuksen sisältöön ja luoden synergiaa kieliryhmien välille samalla vahvistaen alueemme yhtenäistä opiskelukulttuuria.
Yhteistyössä innovatiivisessa Pohjanmaa5- korkeakoulukonsortiossa Vaasan Yliopisto, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Vaasan Ammattikorkeakoulu, Novia sekä Kokkolan Centria ammattikorkeakoulu.
Päätöksenteossa ei tuijoteta pelkästään kaupungin rajoja vaan luodaan nykyistä suurempi ja vahvempi maakuntakeskus Vaasa.
Yhteisiä budjetteja ja yhteisiä toimielimiä, joissa valtuutettuja molemmista kaupungeista. Yhteisellä budjetoinnilla myös konkretiaa syntyy enemmän. Esimerkiksi 500 000e vuosibudjetti Vaasa-Seinäjoki yhteistyölle.
Sellaisia jotka voivat rakentaa aitoa yhteistyötä pohjalaismaakuntien merkittävien keskuskaupunkien, Kokkolan ja Seinäjoenkin suuntaan.
Duoraidehankkeen edistäminen, joka toisi maakunnan kuntia entistä lähemmäksi Vaasaa. Myös Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan välinen logistiikka paranee duoraidehankkeen myötä merkittävästi.
Satamatien rakentaminen siten, että kolmostieltä saadaan suora yhteys Vaasan Vaskiluotoon. Näin raskas rekkaliikenne saadaan ohjattua pois keskusta-alueelta ja kokonaisliikenne turvallisemmaksi. Satamatie tukee myös kevyttä liikennettä.
Tekojää toteutettava Vaasaan 2022 loppuun mennessä. Vuodesta 1995 puheissa ollut tekojäähanke tulee saattaa konkretiaksi. Talvet ovat Vaasassa lauhoja ja tämä hanke vahvistaa etenkin lapsiperheiden ja nuorten matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia talviajalle.
jossa muut ympäryskunnat myös maksajiksi ja mukaan kehittämään sekä rikastamaan Vaasan kulttuuritoimintaamme. Käytämme kulttuuriin tällä hetkellä paljon euroja, saatetaan siis kulttuurimme laajemman yleisön nähtäväksi ja kehitettäväksi. Panostetaan myös kulttuurialan tuotantoon ja osaamiseen sekä vientiin. Kulttuurialan koulutuspaikkoja Vaasassa ei tällä hetkellä ole käytännössä lainkaan. Tarvitsemme kulttuurialan koulutuspaikkoja sekä korkeakoulutuksen Vaasan seudulle.
Ilman yrityksiä ei ole työpaikkoja, toimivia kaupunkeja, hyvinvointia tai riittävää sosiaaliturvaa. Kestävä ja yritysmyönteinen talous- ja veropolitiikka luo positiivisen kierteen. Kokonaisveroastettamme tulee alentaa asteittain lähivuosina. Meidän tulee saada investointien määrä kasvuun Vanhan Vaasan läänin alueella. Investoinnit luovat talouskasvua, verotuloja ja työpaikkoja. Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja investointien toteuttamisen edellytyksiä on parannettava eri toimenpitein. Myös yritystukijärjestelmä tulee uudistaa.
Työn tekeminen ja työn vastaanottaminen tulee saattaa Suomessa kannattavammaksi. Yritysten maksamasta palkasta tulee jäädä työntekijälle nykyistä enemmän nettona käteen nostamatta yrityksen kustannuksia. Työn sivukuluja ja verotusta tulee madaltaa, lisäten ostovoimaa palkansaajille. Sosiaaliturvauudistus on välttämätön ja vaatii ison remontin, tilanne on tällä hetkellä kestämättömällä pohjalla.
Kannustetaan nuoria yrittäjiksi ja parannetaan yrittäjän asemaa sekä sosiaaliturvaa. Luodaan ympäri Suomea innovatiivisia startup- keskuksia, joissa yhdistetään tutkimustyö, opiskelijat, yritykset ja pääomasijoittajat / instituutiot. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminta tarvitsee merkittävästi enemmän satsauksia. Suomella on mahdollisuus olla tutkimuksen kärkimaita tulevaisuudessa maailmassa.
Rakennetaan yritysten ja koulutuksen välille entistä toimivampi yhteistyö ja osallistetaan opiskelijoita mahdollisimman aikaisessa vaiheessa työelämään. Näen erityisesti oppisopimuskoulutuksessa paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.
Yritysten toimintaa ja hankintojen toteuttamista edesautettava virkamiesten ja päättäjien toimesta. Kuunnellaan elinkeinoelämän edustajia ja asiantuntijoita päätöksenteossa. Merkittävien julkisten projektien ja hankintojen valmisteluvaiheessa tulee käyttää asiantuntijoina yrityselämän asiantuntijoita.
Viedään julkinen liikenne myös Pohjanmaalla 2020 -luvulle ja digiaikaan. Satsataan bussilikeenteeseen, raideyhteyksiin ja kalustoon, lobataan voimakkaasti myös uusien junayhteyksien avaamista Seinäjoki- Vaasa välille. Raideyhteydeyksien mahdollisuus myös Suupohjan ja Järviseudun alueille tulee kartoittaa. Kehitetään alueemme vahvaa lentokenttää, Vaasan lentoasemaa ja lisätään yhteistyötä lentoaseman suuntaan koko maakunnan sisällä. Raideyhteys Vaasan lentokentän kautta Vaasan satamaan tulee toteuttaa seuraavan kahdeksan vuoden aikana.
Yksityisautoilun kustannuksia ei saa korottaa ja autoveroa tulee keventää merkittävästi tai poistaa kokonaan. Myös autoilijoiden muita maksuja on alennettava. Pohjalaisille auto ei ole luksustuote, vaan välttämätön liikkumisen ja työssäkäynnin kannalta. Liikenne ei voi turvautua pelkästään julkisen liikenteen, kuten bussien varaan
Tiestöjen perusparannusohjelma tulee käynnistää välittömästi. Varataan resursseja myös yksityisteiden kunnossapidon tukemiseen Ruotsin mallin mukaan. Kehitetään tieverkkomme turvallisuutta lisäämällä merkintöjä, valaistusta ja väylien määrää. Nostetaan nopeusrajoituksia 10-20km /h turvallisilla tieosuuksilla. Tällä nopeutamme ja sujuvoitamme mm. työmatkaliikennettä. Jopa 140km / h nopeusrajoitukset nopeimmille ja turvallisimmille moottoritieosuuksille.
Kolmostie väliltä Jalasjärvi- Laihia tulee lisätä mukaan runkoverkkoon. Pohjanmaa ei saa jäädä paitsioon Suomen runkoverkko-uudistuksessa eikä muissakaan logistiikkaan ja liikkumista kehittävissä tulevissa hankkeissa.
Jatkuvaan, koko elämän kestävään oppimiseen on tulevaisuudessa satsattava huomattavasti enemmän, että pysymme maailman kärkimaiden joukossa osaamista mitattaessa. Työelämässä oleville tulisi luoda uusi malli, joka kannustaa työntekijöitä omaehtoiseen kouluttautumiseen. Ratkaisu voisi olla jokaiselle työssäkäyvälle kahden vuoden välein jaettava koulutusseteli, jonka työntekijä voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin, esimerkiksi kielten opiskeluun. Tämä seteli ei tulisi yritysten maksettavaksi, vaan otettaisiin koulutuksen kokonaisbudjetista.
Opiskelijoiden työllistymistä edesautettava ja opiskelijoiden ääni kuuluviin päätöksenteossa. Tarvitsemme aktiivisen keskustelun yritysten, korkeakoulujen ja päättäjien välille luodaksemme ilmapiirin ja yhteisön, jossa opiskelijat saadaan työllistymään välittömästi valmistuttuaan, ja jo opintojen aikana.
Seuratoiminta ja vapaaehtoistyö tulee saattaa kunniaan. Monipuoliset ja koko maan kattavat liikunta- ja urheilumahdollisuudet on turvattava. Suomessa on lukuisia äärimmäisen hienoja seuroja, joiden avulla ihmisillä on aktiviteetteja ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Valtion ja kuntien tulee entistä enemmän olla tukemassa kolmannen sektorin seuratoimintaa laajalti. Tämä lisää myös hyvinvointiamme ja viihtyvyyttä. Liikuntaharrastuksiin ja liikkumisen edistämiseen pitää kanavoida merkittävästi nykyistä enemmän resursseja.
Vahvassa kulttuurikentässä ja taiteessa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia ja mahdollisuuksia. Suomella on paljon tekemistä esimerkiksi musiikin tuottamisessa verraten esimerkiksi naapurimaa Ruotsiin, jossa musiikki on merkittävä vientituote. Kulttuurin tukemisen jakoperusteita ja järjestelmää tulee kehittää tasapuolisemmaksi ja kannustavammaksi.
Pohjanmaan korkeakouluyhteistyötä on kehitettävä. Yhdessä olemme enemmän. Lisätään pohjalaisten korkeakoulujen (Vaasan Yliopisto, Vaasa VAMK, Kokkola Centria ja Seinäjoki SEAMK) autonomiaa ja pääomitetaan korkeakoulujamme. Lisätään korkeakoulujen aloituspaikoja erityisesti aloille, joissa on työvoimatarpeita. Tällaisia ovat esimerkiksi kasvatus- ja opetusala sekä ja sosiaali- ja terveys-ala.
Suomessa tulee voida liikkua turvallisesti, olen hyvin huolissani nykytilanteesta. Yleisen turvallisuuden nostaminen vaatii merkittäviä lisäresursseja Poliisille kiireellisesti ja mm. maahanmuuttajien tekemiin rikoksiin tulee puuttua entistä voimakkaammin. Kansalaisuuslakia tulisi muuttaa siten, että rikoksiin syyllistynyt voi menettää Suomen kansalaisuuden vakavista rikoksista kuten terrorismista tai maanpetoksesta. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistusta tulee korottaa.
Julkisen sektorin tuottavuus on saatava paremmaksi. Tarpeettomat ja päällekkäiset hallinnot tulee karsia ja miettiä yli sektorirajojen ratkaisuja sekä säästöjä. Meidän tulee määrätietoisesti hakea kuntaliitoksia ja luoda yhteinen strategia kolmen Pohjanmaan maakunnan välille.
NATO -puolustusyhteisöön liittyminen tulee saattaa päätökseen seuraavalla hallituskaudella. On tosiasia, että aseellisen uhan riskit Ukrainan ja Venäjän välisen selkkauksen myötä ovat kasvaneet myös Suomea kohtaan. Lisäksi etenkin kyberturvallisuuteen ja erilaisiin tietoliikennejärjestelmiin liittyvät uhat ovat todellisia. Näiden ennaltaehkäisemiseksi meidän olisi tärkeää olla osa puolustusliittoa ja mukana kehittämässä näiden uhkien ennaltaehkäisyä maailmanlaajuisesti. Asepalvelus tulee olla jatkossakin kaikille miehille pakollinen ja naisille vapaaehtoinen Suomessa, asepalvelus lisää maanpuolustustahtoamme samalla kouluttaen kansalaisia.
Syrjäytymisvaarassa oleviin kansanryhmiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja varata kiireellisesti lisäresursseja. Erityisesti nuorten sekä nuorten miesten tilanne on Suomessa huolestuttava. Tarvitsemme tehokkaat keinot näiden syrjäytymisvaarassa olevien uudelleen kouluttamiseen, työllistämiseen ja harrastusten lisäämiseen.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla läheltä ja helposti saatavilla kaikenikäisille riittävän nopealla aikataululla. Liian pitkät jonot tulee pystyä purkamaan esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. Varmistetaan, että etenkin lähipalvelut ovat tasokkaat kattavasti ympäri Suomen vastataksemme mm. ikääntyvän väestömme terveyspalveluiden tarpeisiin. Meidän tulee varmistaa riittävä henkilöstön erityisesti vanhustenhoitoon.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla läheltä ja helposti saatavilla kaikenikäisille riittävän nopealla aikataululla. Liian pitkät jonot tulee pystyä purkamaan esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. Varmistetaan, että etenkin lähipalvelut ovat tasokkaat kattavasti ympäri Suomen vastataksemme mm. ikääntyvän väestömme terveyspalveluiden tarpeisiin. Meidän tulee varmistaa riittävä henkilöstön erityisesti vanhustenhoitoon.
Mielenterveyspalveluiden saatavuutta on parannettava koko maassa. Myös huumeiden ja vahvojen päihteiden radikaalisti lisääntynyt käyttö on huolestuttavaa, mikä tulee saada pysähtymään.